Metkan Fuksiaiset 2018

Uutta koulua ja kouluastetta on jo kuukausi takana! Samoin useammat opiskelijabileet on jo koluttu, mutta keskiviikkona oli THE bileet. Fuksiaiset.

Teemana oli sarjakuvahahmot/piirretyt/Disney. Olisin toivonut, että meidän luokka pukeutuisi esimerkiksi Nalle Puhiksi, koska minulla on kaapissa tiikeripuku, minkä ostin penkkareihin (keväälle 2015) enkä ole sen jälkeen käyttänyt… mutta lopulta äänestimme olevamme Lumikki-satu! Ja kun kukaan muu ei halunnut, minä suostuin olemaan tarinan prinssi. Hain Burger Kingistä kruunun (ja keskiviikon sään vuoksi muutaman varakruunun mukaan) ja Misha maskeerasi minut muuten. Lopuksi hain vielä pikkuveljeltä lelumiekan!

Prince Charming

Lähdimme torstain oppituntien jälkeen Jätemäelle treenaamaan esitystämme: Lumikki-satua. Meidän Lumikki vaan valitettavasti sairastui, joten jouduttiin lennosta vaihtamaan näyttelijää. Sen lisäksi meillä oli ilkeä äitipuoli, hevonen, seitsemän kääpiötä ja loput metsäneläimiä. Lopullisilla rasteilla pääsimme esittämään näytelmämme varmaan kymmenen kertaa, esimerkiksi myös musikaali- ja lasketteluversioina.

Fuksiaiset pidettiin siis Kaivopuistossa, missä kierrettiin erilaisia rasteja ja tehtiin luokkana hauskoja tehtäviä. Sää oli tosiaan aika hirveä: koko päivän tuuli ja satoi, mutta alkoholi lämmitti. Ja onneksi jatkoja varten oli vaihtovaatteet mukana ;-)

Jatkoja pidettiin kahdessa paikassa; Capitalissa esiintyi Aste ja Apollossa esiintyi Olavi Uusivirta. Ei tarvinnut kovin kauaa miettiä, kumpaan haluan, ja onneksi ”tradenomiopiskelijat yleensäkin valitsee Apollon.” Baari on siksikin kiva, kun siellä on monta eri kerrosta, että voi mennä istuskelemaan, tanssilattialle tai karaokeen. Tai eturiviin katsomaan Suomen kovinta livebändiä!

Olavin setti oli aika normaali ”hitit ja vittuun” -tyyppinen, mutta jo toisena biisinä tuli oma toiveeni Hän laulaa kuin kuolisi huomenna. Erityisen kiva oli kuulla myös Me ei kuolla koskaan ja Toton Africa. Humalaiset opiskelijat olivat tietenkin parhaiten mukana niissä radiohiteissä, joten On niin helppoo olla onnellinen, Kultaa hiuksissa, Kesäyön uni ja Nuori ja kaunis olivat sellaista yhteislaulun ihanuutta. Meininki oli hyvä koko tunnin verran; Olavi kävi daivaamassa, laulattamassa yleisöä (meidän supertutor-Keke olisi halunnut duetoimaan N&K:n, mutta Olavi ei ollut saanut viestiä) ja haki tytön valssiin. 

Olavi Uusivirta @ Apollo Live Club

Torstaiaamuna tuli myyntiin liput sekä opiskelijaristeily-Kaljaasille että Ed Sheeranin Suomen keikalle. Nekin harvat, jotka selvisivät aamuyhdeksäksi koululle, keskittyivät siis lippujen etsimiseen eikä matikkaan. Itsekin olen marraskuussa lähdössä laivalle ;-)

Nosta katse taivaaseen, sieltä leijun hiljalleen

"Joka rakkaudesta ei nouse ilmaan milloinkaan..."

Olen viime aikoina keskittynyt aika paljon musiikkiin ja festareihin täällä, mutta nyt on pakko tulla hehkuttamaan viime viikon treffejä! Kaikenlaista minun poikaystävä keksii.

Lähdettiin lauantaina kahden aikaan autolla liikkeelle ja ajettiin Malmin lentokentälle. Sieltä Aerohotin lentäjä ja avustajat hakivat meidät, ja lähdettiin etsimään sopivaa paikkaa nousta kuumailmapallolennolle!

Olen osittain haaveillut, osittain kammonnut ajatusta kuumailmapallosta. Tavallaan ne ovat todella hienoja leijaillessaan taivaalla, ja olisi hienoa leijailla itsekin taivaalla. Mutta toisaalta miten sellaista ilmapalloa ohjataan ja kauheaa, kuinka korkealla sitä olisikaan...

YleX järjesti vuonna 2012 kilpailun, missä pystyi voittamaan kuumailmapallolennon PMMP:n (Paulan ja Miran) kanssa. Silloin todella halusin! Mutta näin kuusi vuotta myöhemmin pääsin taivaisiin.

Aluksi piti täyttää pallo. Se levitettiin auki puistoon ja ruvettiin puhaltamaan kuumaa ilmaa sisään. Misha oli mukana täyttämässä ;-) Pikkuhiljaa pallo alkoi kohota ilmaan, ja kaikkien piti nousta koriin odottamaan, että lähdemme lentoon. Se oli hassua, kun vihdoin aloimme hiljalleen kohota ja kohota. Ei se tuntunut oikeastaan miltään, maa vaan jäi alemmas.

Taivaalla ei ollut kylmempi kuin maassakaan (ja onneksi oli lämmin päivä), kun pallo liikkui tuulen mukana. Olihan se siistiä! Tunnin verran leijailimme taivaalla katsomassa maisemia. Lennettiin esimerkiksi hetki meren yllä ja Metro areenan ohi, sitten laskeuduimme Espoon Ikean viereiselle pellolle. Aluksi meinattiin laskeutua pain puuta, lentäjä näytti hetken aika hätääntyneeltä, mutta hipoen päästiin ohi. Maassa miehet pääsivät rämpimään ja kiskomaan korin sekä pallon parempaan kohtaan peltoa, ennen kuin se saatiin pysäytettyä (M leijaili tässä hetken korin ulkopuolella, kun kori pomppaili maahan ja ylös).

Lopuksi pallo piti tyhjentää, kierittää ja painaa takaisin säilytyspussiin, mikä oli 15 hengen porukallakin aika raskasta. Sen jälkeen, maailman ensimmäisen kuumailmapallolennon mukaisesti meidät kruunattiin (minusta tuli Espoon prinssi) kaatamassa skumppaa päähän. Saatiin onneksi lasillisetkin!

Todella hieno kokemus.

Ainoastaan harmittaa, että hukkasin (taas yhdet) suosikkiaurinkolasini päivän aikana...